We’ve updated our Terms of Use to reflect our new entity name and address. You can review the changes here.
We’ve updated our Terms of Use. You can review the changes here.

Havulinnaan

by Havukruunu

/
1.
Huurteessa on honkapuut, ja elotonna maa Tähtein yössä tumma taivas oudon siinnon saa Hohtaa yllä vuorten laen, Louhen linnojen Tulet oudot lailla taian synkän sydämen. Vainovaatteen roudan sovan puen päälleni Kun kuiskii aavevarjot hyytäen mun mieleni Vaan taakseni en katso sillä hautaan halajan Vain sieltä kautta manalaisen voimaan palajan Tuima on yö lumisten unien Viima ulvoo äänin susien Verisellä vuoteella talvikuun, istun taasen muistellen Purrut kauan pakkanen musta, kylmä ja hiljainen Yön oudot ovet aukee, astun hyisiin saleihin Kuollut kuu yön kuumottaa, taikoihin unisiin Talven mustat tuulet kuulen, ne kuiskaa unohdusta korviini Kutsuu kallioille rautaisille, tulen alle, ja hyytää sieluni Kalvas on valo tähtien outojen Poluttomat tieni maassa kuolleiden Havut haastelevi hiljaa, sen selkein sanoin kuulen Kun kaikkialla vihmovat, mua talven mustat tuulet
2.
Kuvastaja 04:37
Ääni korkealta kantaa, ääriin aution maan Kesken seinään unen mustaan, tuulet tuntea saan Surun siivet yllä vuorten, jäinen kristalli kuvastaa Kiven juuret vanhat väsyneet herää pitkästä unestaan Harjut kylkeään kääntää Suuren taakan musertaa Äänet kuolleen kansan Kivivankilaan kuolemaan Ääni korkealta kuiskaa, miksi yksin kulkea saan? Kuoleman unohtamana unohdusta odotan Syyt tuskan murheen kauan sitten katosi Kun kuvastajaan katsoin jäin yksin iäksi Tunnen tuulen Sen äänen kuulen Maailman kasvot Syyttäen katsoo
3.
Rautalintu 07:11
Rautalintu ruumiini kanna talven huoneeseen Sinne laske kuolleeni halla uneen ikuiseen Mustat tuulet laula mulle, vedet väsyneet Säkeet, sanat hiljaisuuden, maahan vaipuneen Miekkasulka, sodan kaarne, niele hurmeeni Surun säilän muisto peitä, hautaa murheeni Hyytävi tluuni tämä öinen tie Yli unohduksen mustien vesien Kuin unen usvassa mua nyt kannat Rautalintu, surmasiipi, surunvarjo Viistä vettä veitsikynsin, harmaa taivas halkaise Myrskyn tuulten myötä lennä, manan rannoille Tuoneen hyiseen miekkani vie Rannat taivaan jo yöhön pimenee Veren vielä viimeisen sulle vuodatan Matkan pitkän kulkija, juo murheet kuolevan Rautalintu unhoon liidä kauas pohjoiseen. Kauas kylmään kaukaiseen, maahan kuolleiden...
4.
Aavevalo 04:35
Kuu lyhdyn lailla loistaa, tulet mustan yön leimahtaa Oksat kurottavat kuin kuolleet kädet yllä jäätyneen maan Muistatko nuo päivät hämärtävän eilisen? Vanhat vuodet, muistot kuolleet vielä heräävät uudelleen MIssä makaa ruumiini, siellä tuulet kuiskaavat Siellä varjot unen usvan, kylmään yöhön hetkeks palaavat Harmaat hahmot sodissansa nousee pakkaseen Unohduksen maasta talvenselkään taistelemaan uudelleen Kuu lyhdyn lailla loistaa, aavevalo kannen pohjoisen Kalvas rauta kuolleen koittaa, kynnet talvikuisen pakkasen Missä makaa ruumiini, siellä tuulet kuiskaavat Siellä varjot unen usvan, mustan yön tulta palvovat Missä makaa ruumiini, siellä poliut päättyköön Loitsu haudan paulan routainen, salaisuutes kauas kätkeös Kuu lyhydyn lailla loistaa Aavevalo kaukainen Kalvas rauta koittaa Kuin kylmä yö pohjoisen
5.
Terhen 05:25
Kuin noiduttuna nousin Harmaat hameeni vetten ylle levitin Aamussa harmaan auringossa Terhenen saaren salassa U'utar syömein tunsi Suruni uniset tiesi Veitsi murheen mennessään Luotoiselta vuoksen kylmään Omaksi Aallottaren, syliin kylmien vesien Alle kallioisen kuilun, vuoksen vuoteeseen Auer kantoi kylmää, kuohut kantautui Surut vesiin syöksim niin vihat antautui Huoleni syvään hautaan Sotani sammukoon Niin murheeni kastuu aavaan Nukkuvaksi vaipukoon VIelä aamu on terhen Vaikka yöhön vaivuin Älä vatvo viemääs Utu pian jo hälvetköön
6.
Maa hauras murtuu ja vedet kuohuaa yksin alla tähtien kuuntelen pauhua Maan poveen makaamaan äänten myötä uneen jossa pääsen kotiin palaamaan unohtamaan maailman verisen Maa hauras murtuu ja silmät sulkien Vajoan unelmiin alle peiton lumisen Rautaan kalvas maa hukkui veren väriin puki taivaan sinen Vanhaa vihaa uhkui henget oudot talven sydämen Vaan näkymättä liukuivat päälle meren jään ja sodan tulet unohtivat taakseen Sanomatta sanaakaan astuivat maahan kylmään ja aloittivat loputtoman huomisen Kuolleet tähdet kuvastui mun peiliin ajan taikojen
7.
Tuuletar 04:32
Niin vanha on yö, vaan vanhempi on suruni sumuinen Koskaan en kiinni saa, sitä tarinaa joka puut saa kumartamaan Kylmempi kuin tuhat talvea Oudompi kuin tähdet mustan kuilun salaisen Kaukaa takaa Thulen, kauan sitten, saavuit luoksein ja puhuit äänin hyisin, varjon sieluuni Tuo kuva harmaan melankolian, vei mut uneen värjyvään, unhon maille, tiettömille, syvään ikävään Sa immyt haaveen sinervän, yöhyt lounatuulen Syömmein on kuin myrsky, kun sun vihuroivan kuulen Tuuletar
8.
Havulinnaan 08:58
Mä kuljin läpi metsän, tyhjään salaiseen Ja silloin katsoin alas, mustaan hiljaiseen Kynttiläni täytti tyhjän, kylmän maailman Varjotkuvat tanssivat kohti rantaa Jälkiä kun seurasin, mä silloin heidät näin Näkymättä varjoissa, mut hiljaa epäröi Ääntäni kun kohotin he vastasivat näin, puhuen hiljaisuuden kieltä; "Jos tahdot mukaan liittyä, niin tule tännepäin kulje kohti unohduksen tietä." Valot maailman unohdin ja jätin elämän Aaveen lailla livun yllä jäätyneen meren poikki linnaan, torniin öiseen Kunnes noudan uuden eksyneen Unien Havulinnaan Käsikkäin nyt kuljemme Unien Havulinnaan

about

Physical album and merchandise available from naturmachtproductions.bandcamp.com/album/havulinnaan

credits

released October 8, 2015

All Music and Lyrics written for Havukruunu by Stefan
Cover Illustration by Heidi K

Stefan - Voice, All Instruments
Humö - voice on "Uni Kuin Unho

Recorded and Mixed by Stefan in the PISS FACTORY
Mastered by Stefan

license

all rights reserved

tags

about

Havukruunu Finland

Eternally haunting the woodland mists and shores aflame

contact / help

Contact Havukruunu

Streaming and
Download help

Report this album or account

Havukruunu recommends:

If you like Havukruunu, you may also like: